Kiltaviesti, syyskuu 2018

KYMENLAAKSON VENÄJÄN-KAUPAN KILTA VIESTITTÄÄ
SYYSKUUSSA 2018

Huom. Kiltaviesti on lähetetty kuvitettuna pdf-versiona jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme.

Hämmästyttävä viisumikeskus

Sanotaan, että aina kannattaa vierailla oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Tämä kehotus kävi selkeästi toteen, kun Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan hallitus vieraili ja piti kokouksensa kesäkuun 19. päivänä Kouvolan viisumikeskuksessa, virallisesti ”Ulkoministeriön Maahantulolupa-asioiden palvelukeskuksessa”. Pohjola-talon kahdessa kerroksessa työskentelee tällä hetkellä noin 100 työntekijää mukaan lukien kesäapulaiset. Puhutaan koko maailmanmitassa ainutlaatuisesta palveluprosessista, johon käydään jatkuvasti tutustumassa muista Schengen-maista. Hämmästyimme, kun yksikön toiminnan esittelyä kuuntelimme.

Yksikön päällikön sijainen Ulla Pulkkanen kertoi, että kysymys on paikkariippumattomasta viisumeiden käsittelystä, missä hyödynnetään uusinta tietoteknologiaa. Ulkopuolisille kiinnostuneille sitä ei näytetä.

Vuonna 2012 aloitettu pilottikokeilu johtui erityisesti Venäjän-viisumeiden räjähdysmäisestä kasvusta Venäjällä sijaitsevissa Suomen konsulaateissa, joissa viisumit aiemmin käsiteltiin. Ruuhkia, henkilöstö-vajausta ja pitkiä jonoja syntyi kohtuuttomasti.

Toiminta vakinaistettiin syksyllä 2013 ja eriytettiin itsenäiseksi ministeriön toimintayksiköksi 2016. Se on nykyisin osa Ulkoministeriön kansalaispalveluita. Käytännön työssä tukeudutaan Suomen konsulaattien lisäksi yhteistyöhön globaalisti toimivan intialaisen VFS-yrityksen toimipisteiden vastaanottopalveluihin.

Viisumien käsittely tarkoittaa muun muassa hakijan passin ja matkojen tarkistuksia, henkilön taustoja, hakijaa koskevia rekistereitä yms. Väärinkäytöksiä ja muita ongelmia havaitaan. Keskimäärin 1,2 prosenttia viisumihakemuksista hylätään.

Tällä hetkellä käsitellään yli 95 prosenttia Pietarin, Moskovan, Muurmanskin ja Petroskoin viisumihakemuksista ja yli 70 prosenttia Ukrainan hakemuksista. Viime vuonna yksikön käsittelyprosessiin tuli mukaan Kiina Shanghain osalta ja keväällä 2018 Pekingin osalta. Lukumääräisesti viisumien vastaanottomäärät ovat edelleen kasvussa. Viime vuonna yksikössä käsiteltiin yhteensä 729 000 hakemusta. Vuosi 2014 oli huippuvuosi, jolloin yli miljoona viisumihakemusta käsiteltiin.

 

Tsherepovetsin delegaatio tutustui puurakentamiseen Kouvolassa

 Tsherepovetsin kaupungin pormestari Elena Avdeeva johti kaupungin delegaatiota Helsingin ja Kouvolan vierailulla kesäkuussa. Vierailun tavoitteena oli saada tietoa ja luoda kontakteja suomalaisiin toimijoihin puurakentamisen liiketoimintasektorilla. Ohjelman Helsingissä oli järjestänyt Venäjän kaupallinen edustusto ja Kouvolassa paikallinen koulutusvientiin erikoistunut ComDe Oy.

Mansikkamäen koulun rehtori Seppo Lipiäinen esitteli puusta rakennettua koulurakennusta. Vierailulla Kouvolan Innovationin toimistoon projektipäällikkö Tero Hasu kertoi puurakentamisen saavutuksista ja meneillään olevasta kehittämistoiminnasta Kouvolassa. Pormestari Avdeeva kutsui kouvolalaisia yrityksiä investoimaan Tsherepovetsiin sekä osallistumaan puurakentamisen konferenssiin syksyllä.

Delegaation päivä päättyi Kouvolan aikuiskoulutuskeskuksessa neuvotteluihin ja illalliseen keskuksen johdon Leena Kaivolan, Tuija Arolan ja Liena Silenin kanssa.

Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Vologdan alueen puurakentamisen yritysklusterin kanssa. Delegaation vierailun toivotaan tuovan konkreettisia tuloksia yhteistyöhön.

                                                              

Elintarvikevientiä Venäjälle – ruokamatkailuun avauksia

 Kehityspäällikkö Tuula Repo ProAgria Etelä-Suomen aluetoimistosta kuvailee Kymenlaakson elintarviketeollisuutta pieneksi, mutta mielenkiintoiseksi. Sen vientitoiminnalle helpoin kehittämisstrategia on maakunnallisen ruokamatkailun edistäminen. Sen avulla saadaan esille ja maisteltavaksi erityisesti pienten jalostusyritysten ja ruokapalveluyritysten tuotteita. Varsinaisen vientitoiminnan aloitus on sitten oma juttunsa.

Tuula Repo harmittelee edelleenkin Suomessa vallitsevaa väärää käsitystä siitä, ettei Venäjälle voi pakotteiden takia viedä lainkaan elintarvikkeita. Sinne saa kuitenkin viedä kaikkia muita elintarvikkeita paitsi eläinperäisiä kala- liha- ja maitojalosteita sekä maataloustuotteita.  Luulo on vähentänyt turhaan koko elintarvikealan kiinnostusta Venäjän valtavia markkinoita kohtaan. Maahan mahtuu edelleen rajaton määrä muita suomalaisia tuotteita, kuten kasvispohjaisia jalosteita, marjajalosteita, viljapohjaisia tuotteita, makeisia, juomia jne. Pakotteiden piirissä oleville kala-, liha- ja maitotaloustuotteillekin on löytynyt yllättävän nopeasti uusia korvaavia tuotteita Venäjän omasta tuotannosta ja muualta maailmasta. Ruplan kurssi on käytännössä ollut suurin este viennille.

Viime vuonna 220 vuotta täyttänyt ProAgria on elintarvikeketjussa toimiva maatilojen ja elintarvikeyri-tysten puolueeton ja yksityinen neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio. Sen rahoitus koostuu asiakkaille räätälöitävistä asiantuntijapalveluista. Yhdistysmuotoisella organisaatiolla on kuusi aluetoimistoa, joista Pro Agria Etelä-Suomi ry:n Kymenlaakson aluetoimisto Kouvolassa tarjoaa Venäjän-viennin palveluita koko Suomen alueelle. ProAgrian liikevaihto oli viime vuonna 12 milj. euroa, ja asiantuntijoita alan eri sektoreilta oli 170 henkilöä.

ProAgria ja Venäjällä elintarvikekaupan osto- ja jakeluketjussa toimiva Lend-konserni solmivat strategisen yhteistyösopimuksen vuonna 2011. Sen mukaan ProAgria koordinoi Suomesta kaikkia elintarvikealan yrityksiä ja niiden tuotteita Venäjän-markkinoille. Suomalainen yritys voi valita joko Lendin omat valikoimat tai sen jakelutoiminnan avulla muiden vähittäiskauppaketjujen valikoimiin ohjautuvat tuotteet joko Pietarissa tai koko Venäjän federaation alueella.

 

Konseptia Tuula yksinkertaistaa siten, että jos Venäjältä kysytään esimerkiksi mysliä, hän etsii ja valitsee sopivan yrityksen Suomesta. Suomalaisen tuotteen pitää kuitenkin aina olla ”premium”-laatua, mikä on Venäjällä jo käsite. Siitä ei voi tinkiä, vaikka venäläisten kuluttajien kannalta se merkitseekin hieman korkeampaa hintaa.

ProAgrian vienninedistämistehtävät eivät tietenkään ole pelkkää välitystoimintaa, vaan aktiivista yritysten seulomista, kouluttamista, markkinoinnin konsultointia, tuotteistamista, tutustumismatkoja ja markkinaselvityksiä sekä esittäytymisiä Venäjällä.  Työsarkaa riittää, koska suomalaisilla alan yrityksillä on selkeää osaamisvajetta erityisesti kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa. Ennen vientitoimintaa kun ei ole ollut tarvetta opiskella aitoa kaupankäyntiä kuin vain parin suuren ostajan kanssa – ja hyvin yksipuolisesti.

Venäjän-viennin arvo viennin alkuvuosina 2010-luvulla nousi reilusti yli miljoona euroon vuodessa, tässä välissä vientimäärät laskivat. Nyt on näkyvissä uusi nousu ja arviot vuosittaisesta viennistä lähenevät 10 miljoonaan euroon. Tämä on mahdollista vain toimivalla suomalais-venäläisellä yhteistyöllä.

Vuonna 2015 ProAgria käynnisti ranskalaisen partnerin kanssa suomalaisten huippuelintarvikkeiden viennin Ranskaan. Pohjana oli toimintamalli Venäjälle, mistä ranskalaiset olivat kuulleet kansainvälisillä markkinoilla. Ranskan viennin arvo on tällä hetkellä 100 000 – 150 000 euroa vuodessa. Kyseessä ovat luksustuotteet Suomesta ja tilattavat määrät ovat toki pienempiä. Muun muassa muotitalo Hèrmes käyttää Pariisissa suomalaisia tuotteita kahviloissaan ja Élysée palatsin keittiömestari Guillaume Gomez tuntee suomalaisia tuotteita ja tilaa niitä keittiöönsä. Mutta vain sitä parasta laatua!

 

Zsar Outlet synnyttää uusia kehittämishaasteita Kaakonkulmalle

Vaalimaan ”rajaylityskaupunkiin” Virolahdella rakentuvan Zsar-Outlet kylän ensimmäinen vaihe avaa ovensa marraskuun lopulla. Kaakonkulmalla toimivan kehitysyhtiö Interfin Oy:n hallitus tutustui  12 000 neliön rakennuskompleksin työvaiheeseen sekä rakennuttajayhtiön tulevaisuuden suunnitelmiin. Yhtiö aikoo käynnistää niiden tueksi alueellisia kehittämisprojekteja yhteistyössä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.

Zsarin nimi juontaa juurensa tsaarinaikaan, jolloin Venäjän keisarit viettivät Kymenlaaksossa kesiään. Tsaareista viimeinen, Nikolai II, johti imperiumiaan Zsarin alueelta käsin useita kuukausia vuodesta hovinsa kera ja muun muassa rakensi alueelle huvipuiston ja tenniskentän

Toimitusjohtaja Sami Vainiomäki Zsar Oy:stä kertoi, että arvioitaessa Vaalimaan Outletin menestymis-mahdollisuuksia, on niitä tarkasteltava isomman kehityskuvan avulla. Lisäksi on ymmärrettävä Outlet-konseptin kansainvälistä kasvupotentiaalia.

Hyvä esikuvia tällaisista ”kylistä” löytyy maailmalta. Ennen Zsaria varsinaisia Outlet-konseptia ei kuitenkaan Suomessa vielä ole. Sen sijaan perinteisempiä kaupan keskittymiä kyllä löytyy.

”Keskellä ei mitään” sijaitseva Tuurin kyläkauppa on yksi sellainen, jossa vierailee vuosittain 6,5 miljoonaa ihmistä ja siellä toimii yli sata ulkopuolista yritystä Vesa Keskisen omien yritysten lisäksi. Alavuden kaupunkiin kuuluvassa Tuurin taajamassa on tällä hetkellä vain 740 vakituista asukasta.

Euroopan tunnetuin, suurin ja nopeimmin kasvava Bicester Outlet-kylä on Englannissa tunnin matkan päässä Lontoosta. Siellä on yli 160 kansainvälisesti tunnetun brändin putiikkia.
https://www.bicestervillage.com/en/home/

Toimitusjohtaja Vainiomäki kertoo, että Outlet-kauppakeskuksia yhdistää muutama tärkeä ominaisuus: Kaikki ovat erittäin persoonallisia ja ovat paljon muutakin kuin pelkkiä kauppakeskuksia: Niistä löytyy sellaisia tuotteita sekä palveluita, joita ei muilla ole. Perinteisissä kauppakeskuksissa sen sijaan on kaikissa samat kaupat ja samat tuotteet. Poikkeamia ei juuri näy. Siksi niiden suosio on selkeässä laskusuunnassa, koska ihmiset haluavat uniikkeja tuotteita ja uusia elämyksiä koko perheelle.

Sekä toimitusjohtaja Sami Vainiomäki että markkinointijohtaja Pekka Lehtonen eivät halua vielä tässä vaiheessa paljastaa Zsar Outletin erikoisuuksia, vaikka sen verkkosivuilta voikin joitakin viitteitä jo löytää: http://www.zsar.fi/

 

                   Porkkala – Suomen lähihistorian musta aukko

Pääkaupunkiseudun Venäjän-kaupan kilta kutsui sisarkiltojen jäseniä mukaan syksyiselle päivä-retkelleen Kirkkonummen Porkkalaan, neuvostoliittolaiseen tukikohtaan vuosina 1944-1956. Kyllä 30 osallistujan tietopohja maamme lähihistoriasta suorastaan mureni, kun oppaana toiminut Berndt Gottberg kertoi vuokra-ajan totuuksia ja tarinoita. 

     Nykyajan nuoremmille suomalaisille on yhtä vaikea käsittää Porkkalan alueen miehitystä kuin Karjalan luovutustakaan Neuvostoliitolle. Tilastonumerot puhuvat uskomatonta faktaa: Vuokra-alueeseen kuului maata 380,5 km², ja vesialueineen sen pinta-ala oli noin 1 000 km². Porkkalasta häädettiin kaikki suomalaiset, 7252 henkilöä sekä heidän kotieläimensä 10 päivässä vuokrasopimuksen solmimisesta. Tilalle tuli 20 000 venäläistä sotilasta aseineen sekä varusteineen ja vähin erin lisää lähes 30 000 saksalaista sotavankia sekä venäläisiä siviilejä. Porkkalan alueella asui noiden vuosien aikana seitsemänkertainen määrä ihmisiä alkuperäiseen suomalaisväestöön verrattuna. Asumisen olosuhteet olivat kurjaakin kurjemmat ja sotilaiden toimettomuus aiheutti monenlaisia ongelmia. Alueen rajat olivat kuitenkin täysin suljettu suomalaisten kanssakäynnin kannalta. Vasta miehityksen loppuvaiheessa vaarallinen salakauppa raotti vähän piikkilankojen sisäpuolista elämää Suomen puolelle.  

Porkkalan vuokra-alueella asuneita ja siellä syntyneitä venäläisiä turisteja ilmaantuu edelleen ja jopa lisääntyvässä määrin Porkkalaan ihmettelemään siellä asuneilta vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan kuulemiensa tarinoiden alkulähteitä. Suurimmalla osalle suomalaisista – jopa pääkaupunkiseudulla asuville luonnonkaunis Porkkala historioineen on edelleenkin kuin musta aukko, johon totisesti kannattaa tutustua. Alueen monipuolisiin matkailupalveluihin liittyvät vinkit löytyvät osoitteesta: www.porkkala.net

Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan mukana olleiden jäsenten puolesta suuret kiitokset pääkaupunkiseudun killalle. www.venajakilta.com.

Sisarkiltojen keskinäiseen yhteistyösopimuksen parhaita puolia kiltojen jäsenille ovat juuri nämä yhteiset tapahtumat ja matkat. Venäjän-kauppaa harjoittavien yritysten ja muiden organisaatioiden verkostoitumista näissä yhteyksissä ei myöskään voi vähätellä.

 

Kiltakuulumisia ja loppuvuoden ohjelmaa

  • Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan hallitus kokoontui Kouvolan Korialla Kaslink Oy:ssä torstaina 20.9. Yhtiön liiketoimintaa esitteli toimitusjohtaja Tuomas Kukkonen.

  • Pääkaupunkiseudun, Hämeen, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Venäjän-kaupan kiltojen puheenjohtajat  kokoontuivat Kouvolassa 2.10 suunnittelemaan kiltojen välistä yhteistyöstrategiaa ja yhteisiä operaatioita Venäjän-kaupan edistämiseksi.

  • Kymenlaakson Venäjän-kaupan kilta aloittaa lokakuun alusta lukien kampanjan killan jäsenmäärän kasvattamiseksi: kolme kuukautta jäsenetuja tämän vuoden puolella maksamalla vuoden 2019 jäsenmaksu. Yhteisöjäsenten jäsenmaksu on 75 euroa ja henkilöjäsenten 30 euroa. Killan tilinumero on FI30 1579 3000 1198 78. Killan sihteeri-tiedottaja-kirstunvartija Markku Saari toimittaa tarvittaessa maksukuitin tai laskun. Häneen voi olla jäsenasioissa yhteyksissä, puhelin +358 400 551548 tai sähköpostilla markku.saari@kymp.net.
  • Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan syyskokous on Virolahdella torstai-iltana 13.12.. Kokouksen yhteydessä tutustutaan Vaalimalle marraskuun lopulla avautuneeseen Zsar Outlet -kylään.
  • Seuraava Kiltaviesti ilmestyy marraskuun puolen välin paikkeilla. Juttuideoita ja/tai pieniä tarinoita tarvitaan Kymenlaakson Venäjän-kaupan aihealueelta. Ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen.

  • Aikakauslehti Venäjän Aika 3/18 ilmestyi syyskuun ensimmäisellä viikolla. Kouvolalainen päätoimittaja Martti Kiuru on uudistanut voimakkaasti lehteä ja lisännyt siihen merkittävästi muun muassa Venäjän-kauppaan liittyviä talousuutisia ja artikkeleita. Numerossa on kuvitettu juttu myös Venäjän-kaupan kiltojen alkaneesta yhteistyöstä. Lehteen voi tutustua myös Internetissä osoitteessa https://www.lehtiluukku.fi/lehti/venajan-aika

 

Kiltaterveisin

Markku Saari, killan tiedottaja-sihteeri-kirstunvartija
Puhelin +358 400 551548
Sähköposti markku.saari(at)kymp.net