Marraskuun 2018 Kiltaviesti

Kauralla ja innovaatioilla kansainvälisille merkkituotemarkkinoille

Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan hallitus piti syyskuun kokouksensa Kouvolassa elintarvikkeiden kasvuyritys Kaslink Foods Oy:ssä. Yrityksen kehitystä esitteli kansainvälistymisestä vastaava johtaja Tuomas Kukkonen. Hän valmistautui seuraavana päivänä matkustamaan ensimmäistä kertaa liikematkalle Venäjälle: Yhtiön kauraan perustuvat kärkituotteet eivät ole pakotelistalla. Kaura on Venäjällä hyvin tunnettu terveysvaikutuksistaan.

Tällä hetkellä 170 henkeä työllistävä ja noin 65 miljoonan euron liikevaihtoa tahkoava Kasklink Foods Oy on ollut 2000-luvulla Suomen nopeimmin kasvanut elintarvikeyritys. Yhtiön perustaja Raino Kukkonen aloitti työuransa 1970-luvun puolivälissä Kainuussa meijerialalla siirtyen 2000-luvun alussa yrittäjäksi Kouvolaan. Hän keskittyi muun muassa kastikkeiden valmistukseen suomalaisille kaupparyhmittymille sekä venäjänvientiin. Kouvolalainen kirjailija Jukka Behm on kirjoittanut hänestä elokuun 2018 lopulla ilmestyneen elämänkertakirjan ”Meijerimies Raino Kukkosen ja Kaslink Foodsin tarina.”

Monta vuotta kestänyt sukupolvenvaihdosprosessi on nyt viety läpi, ja Kaslink Foods Oy:n puikoissa ovat Rainon kolme poikaa, joista Tuomas Kukkonen on yhtiön kansainvälistymisestä vastaava johtaja.

Hän kertoo, että yrityksen nykyiset tuotantosektorit ovat maitotuotteet, kastikkeet, maidottomat tuotteet kaurasta sekä pahvipakkauksiin pakattu vesi. Vuoteen 2022 asti ulottuva kehitysohjelma tuo mukanaan kuitenkin merkittäviä muutoksia, joiden kulmakivinä ovat uudet tuotteet sekä innovaatiot.

Tavoitteina ovat kansainvälistyminen omilla tuotemerkeillä sekä siirtyminen sopimusvalmistajasta omiin tuotemerkkeihin. Kolmas strateginen muutos tulee olemaan tuotannon muuttaminen maitotuotteista maidottomiin. Maitomarkkina pienenee nykyisin 3-5 prosenttia vuosittain. Kansainvälistyminen on jo hyvässä vauhdissa, sillä yrityksellä on vientiä jo 15 maahan yhteistyökumppaneiden kautta. Vientituotteet ovat pääosin kastikkeita.

Uusia tuotteita ja innovaatioita syntyy nopeassa tahdissa, sillä niihin panostetaan paljon. Osuus on merkittävästi suurempi kuin suomalaisilla elintarvikeyrityksillä keskimäärin. Uusia testauksessa olevia prototyyppejä on tällä hetkellä yli 100. Niistä arviolta 20-30 päätyy aikanaan markkinoille. Tuomas Kukkonen korostaa yhtiönsä arvoja, joita ovat joukkuehenkisyys, perheyrittäjyys sekä läpinäkyvyys. Yhtiön henkilökunta on huomattavan nuorta keski-iän ollessa vain 38 vuotta.

Vaikka uudistuva Kaslink Foods Oy on vähitellen luopumassa osittain kastikevalmistuksestaan, se ei kuitenkaan lopu Kouvolasta. Yhtiön perustaja ja hallituksen varapuheenjohtaja Raino Kukkonen päätti ryhtyä vielä kerran yrittäjäksi oltuaan kolme vuotta eläkkeellä. Hän on perustamassa Kouvolan meijerin entisiin tiloihin uuden oman kastiketehtaansa Kouvolan Herkku Oy:n. Uusi tehdas aloittelee toimintaansa kuluvan syksyn aikana.

Sisarkiltojen puheenjohtajat kokoontuivat Kouvolassa

Etelä-Karjalan Venäjän kauppaklubin, pääkaupunkiseudun, Hämeen sekä Kymenlaakson Venäjän-kaupan kiltojen keskinäistä yhteistyötä tiivistetään ensi vuonna. Luvassa on useita yhteisiä tapahtumia, matkoja sekä uusia Venäjän kaupan edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Kiltojen puheenjohtajat kokoustivat lokakuun 2. päivänä kymenlaaksolaisten kutsusta.

Puheenjohtaja Jaana Myllyluoma kertoo, että vuoden 2017 alusta alkaneen yhteistyön muotoja ovat olleet kiltojen järjestämät tapahtumat ja matkat, joihin myös sisarkiltojen jäsenet ovat voineet osallistua. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvä verkostoituminen on vähitellen kehittymässä myös konkreettisemmaksi Venäjän-kaupan edistämiseksi Etelä-Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä.

Puheenjohtajien kokouksessa kirjattiin vuoden 2019 aikana keskinäisen yhteistyön tavoitteita ja toimenpiteitä, joita sisarkillat käsittelevät päättäessään vuoden 2019 toimintasuunnitelmasta.

  • Kehitetään kiltojen keskinäistä viestintää, jotta kaikki sisarkiltojen jäsenet voivat nykyistä paremmin seurata toisten kiltojen toimintaa sekä saada riittävän ajoissa tietoa tapahtumista ja matkoista.
  • Killat kehittävät myös ulkoista viestintäänsä julkaisemalla puheenjohtajien allekirjoittamia mielipidekirjoituksia tiedotusvälineissä.
  • Tehdään aloite selvittää tarve ja mahdollisuudet helpottaa suomalaisten pk-yritysten työvoimapulaa venäläisten ammattilaisten avulla. Suomea ymmärtäviä osaajia esimerkiksi metallialalta voi löytyä Karjalan tasavallan alueelta.
  • Osallistutaan yhteisesti Etelä-Karjalan Venäjän kauppaklubin syksyllä 2019 järjestämälle tutustumismatkalle, joka suuntautuu joko Kaliningradiin tai Murmanskiin.
  • Selvitetään, mikä on Suomen ja Venäjän kaakkoisilla rajanylityspaikoilla vallitseva rajanylityksen sujuvoittamistarve ja onko asia vielä akuutti tällä hetkellä. Kuluvan vuoden aikana erityisesti Suomen puolella on ollut kohtuuttomia jonotusaikoja.
  • Selvitetään sisarkiltojen mahdollisuus osallistua pääkaupunkiseudun järjestämään vierailuun eduskunnassa, missä tavataan Venäjän-kauppaan vaikuttavia poliitikkoja.
  • Selvitetään kiltojen yhteisen kehittämisprojektin julkiset ja yksityiset rahoitusmahdollisuudet.
  • Käydään yhteistyöneuvotteluita muiden venäjänkauppaa edistävien organisaatioiden kanssa sekä Suomessa että Venäjällä.
  • Hankitaan lisää yhteisiä jäsenetuja kiltojen jäsenten hyödynnettäväksi. Niitä voivat olla esimerkiksi majoitus-, -kuljetus-, opastus- ja tulkkauspalveluihin liittyvät jäsenedut Luoteis-Venäjällä.

Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterista syntyy yhdistys

Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri www.ecsef.fi on toiminut verkostona vuodesta 2014. Tavoitteena on ollut löytää ammatillisen koulutuksen tuotteille vientimahdollisuuksia erityisesti idän suuntaan kuten Venäjälle ja Kazakstaniin. Vientiyhteistyötä varten perustettava yhdistys aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta lukien.

Keväällä klusterin johtoryhmän palaverissa aloitettiin keskustelu koulutusviennistä Suomessa, klusterin strategiasta, resurssoinnista, missiosta ja visiosta. Klusterissa nähtiin tärkeänä erityisesti laaja yhteistyöpohja ja koettiin, että epävirallisen verkoston sijasta koulutusvientiin KaakkoisSuomessa tarvitaan pysyvämpää ja vahvempaa tukea. Klusteri kutsui laajasti Kymenlaakson kansainvälisestä liiketoiminnasta kiinnostuneita koulutustoimijoita ja päättäjiä strategiapalaveriin, joka pidettiin Kouvolassa 18.9.2018.

Palaverin keskusteluissa yhteistyötä pidettiin tärkeänä, koska kohdemarkkinoilla kilpaillaan kokeneiden koulutusviejämaiden kanssa, jotka pystyvät tarjoamaan myös valmiita rahoituskanavia. Yhdistämällä voimia voidaan menestyä kilpailussa paremmin, koon avulla saadaan uskottavuutta ja statusta. Yhdistämällä osaamista voidaan käyttää tehokkaammin resursseja. Koulutusvientiin pitää valita kärjiksi alueen vahvaa osaamista, jolle on kysyntää maailmalla. Osaaminen on pystyttävä tuotteistamaan, mikä tehdään usein yhteistyössä ulkomaisten asiakkaiden kanssa. Palaverissa hyväksyttiin Kaakkois-Suomen koulutusviennin strategia ja päätettiin perustaa yhdistys kokoamaan koulutusvientitoimijoita. Nimettiin työryhmä valmistelemaan yhdistyksen perustamista. Tavoitteena on saada yhdistys toimimaan vuoden 2019 alusta.

STRATEGIA

1. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin jäsenten aktiivinen ja osallistuva sitoutuminen yhteiseen kaupalliseen kansainväliseen toimintaan.

  • Laajennetaan hallitusti klusterin jäsenistöä eri alojen koulutuspalveluita tarjoavien yritysten ja muiden organisaatioiden keskuudessa.

2. Henkilö-, osaamis- ja toimintaresurssit riittäviksi vakavasti otettavaa vientiliiketoimintaa varten.

  • Laaja, alueellinen sitoutuminen koulutusvientiklusterin tueksi
  • Perustetaan koulutusvientiä tukeva rekisteröity yhdistys, jolla on sekä varsinaisia jäseniä että kannatusjäseniä
  • Toiminnan kasvaessa ja toiminnan luonteen sitä edellyttäessä voidaan muuttaa yhdistys yhteiseksi vientiyhtiöksi, mikä pääomitetaan toimintaa ja siihen sisältyviä tavoitteita vastaavaksi.

3. Kansainvälisessä liiketoiminnassa fokus on ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Sen toteuttamiseksi kehitetään tehokas, joustava ja taloudellisesti edullinen toimintamalli.

  • Tehdään yhteistyötä mm. yritysten kanssa, joiden tuotteet / palvelut edellyttävät asiakkaiden koulutusta kohdemaassa.

4. Viestitään aktiivisesti, monikanavaisesti ja vuorovaikutteisesti toimenpiteistä sekä niiden tuloksista.

  • Viestinnällä tuetaan Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin asemaa kansainvälisenä koulutusosaajana, mm. osaamisen vientiin liittyvässä julkisessa kehittämisrahoituksessa.

Lisätietoja antaa Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin koordinaattori Virve Obolgogiani, virve@comde.fi, puhelin 040 767421

Xamk esitteli verkkokoulutustaan Pietarissa Kotka-päivän yhteydessä

Kotka-päivien yhteydessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK piti oman seminaarinsa pietarilaisille yhteistyökumppaneilleen Suomi-talossa 28.9. Mukana oli edustajia Xamkista sekä viidestä eri yhteistyöoppilaitoksesta. Seminaarissa esiteltiin verkko-opetusta oppimisen apuna, kun opiskelijat ovat kaukana tai muuten estyneitä tulemaan lähiopetukseen. Verkko-opiskelu mahdollistaa itsenäisen opiskelun itselle sopivaan aikaan omassa tahdissa. Varsinkin monelle aikuisopiskelijoille se tuntuu sopivalta opiskelumuodolta. Taustalla häämöttää myös XAMKIN koulutusvientimahdollisuudet verkkokoulutuksen avulla.

Seminaarin aiheina olivat muun muassa yrittäjyyteen ja palvelumuotoiluun liittyvät verkkokurssit sekä uudentyyppiset ratkaisut yhteisopettajuuden toteuttamiseksi verkon avulla. Xamkista oli mukana toistakymmentä alustajaa omilla aiheillaan.

Xamkin kielen ja kulttuurin koulutusta esitellyt Marja-Liisa Siren-Huhtinen kertoo, että seminaari herätti vilkasta ajatustenvaihtoa osallistujissa. Loppukeskustelun perusteella käytännönläheisen eLearning-työpajan järjestäminen kiinnostaisi kuulijoita erityisesti, myös ammatillisen tandem-opetuksen järjestäminen vaikutti venäläisten kuulijoiden keskuudessa potentiaaliselta ajatukselta. Hänen mielestään yhteistyötä on tärkeää jatkaa konkreettisin tavoittein, jotta maiden välillä saadaan syntymään kaupallista koulutusvientiä.

Suomalaiset yrityspalvelut uudistuvat Pietarissa

Suomalaiset yrityspalveluorganisaatiot Pietarissa ovat käyttäneet oivallisesti hyväksi vientipakotteista ja ruplan kurssinotkahduksesta johtunutta taantumaa. On ollut oikea hetki uudistaa entiset toimintamallit ja tiivistää eri palveluorganisaatioiden keskinäistä yhteistoimintaa seuraavaa nousuvaihetta varten. Toimijoiden yhteisessä ohjausryhmässä Suomen Pietarin-pääkonsulaatti vastaa muun muassa elinkeino- ja talouspoliittisen ajankohtaisen tilannekuvan ylläpidosta suomalaisille julkisille Team Finland -toimijoille. Suomi-talon monipuoliset yrityspalvelut keskittyvät talon uuden toimintakonseptin avulla käytännön palvelutoimintaan yritysten eri tarpeissa. Suomalaisella elinkeinoelämällä onkin Pietarissa käytettävissään kattavimmat yrityspalvelut kuin missään muualla ulkomailla – ja suomen kielellä.

Uusi toimitusjohtaja pisti tuulemaan Pietarin Suomi-talossa

Pietarissa sijaitseva Suomi-talo on saanut uuden pomon, kun Niskavuoren emännäksi luonnehdittu Olga Harju on ottanut ohjat käsiinsä viime syyskuusta lukien. Valtio-omisteisen Governia Oy:n omistukseen siirtyneelle kiinteistökokonaisuudelle on kehitetty kokonaan uusi toimintakonsepti. Yritysten kannalta on nyt syntymässä erilaisten yrityspalveluiden ”Hub”, mikä helpottaa oikean palveluntarjoajan löytämistä ja kohtaamista. Olga Harju kertoo, että konseptin muutos ja siihen liittyvät tilaremontit ovat parhaillaan käynnissä, mutta talon toimijoiden yrityspalvelut ovat täysimääräisesti asiakkaiden käytössä – ja kaikki palvelevat myös suomeksi.

Olga Harju kertoo, että Suomi-talon yrityspalveluissa seurataan kansallisessa Team Finland-verkostossa omaksuttua yhden palveluluukun (”Hub”) periaatetta. Pietarissa suomalaisilla yrityksillä on käytössään oikeastaan ”laajennetun Team Finlandin” palvelut:

  • Venäjän markkinoiden asiantuntijaneuvonta
  • Markkinapotentiaalin ja jakeluteiden arviointi ja kehittäminen
  • Kontaktinhaku, neuvotteluapu
  • Etabloitumisneuvonta: juridiikka, HR, taloushallinto
  • Liiketoimintaympäristön monitorointi
  • Markkinoiden mahdollisuudet
  • Team Finland -kasvuohjelmien toteutus Venäjällä
  • Team Finland -matkat

Näitä palveluita Suomi-talossa toteuttavat käytännössä Suomalais-venäläinen Kauppakamari, Finnvera, Business Finland (entiset Finpro ja Tekes) ja useiden kaupunkien ja maakuntien edustustot, kukin yrittäjien palvelutarpeisiin perustuvien rooliensa puitteissa. Talon palveluvarustusta täydentävät lisäksi Suomalainen koulu, Kulttuuri-instituutin kirjasto ja näyttelyt sekä suomalaista kulttuuria esittelevät tilaisuudet. Myös Venäjällä toimivien yritysten taloushallinnon palveluita on tarjolla.

Suomi-talo tarjoaa myös tilaratkaisuja, joita vuokrataan edullisesti tunneiksi, päiviksi, viikoiksi tai pidemmäksikin ajaksi.

Olga Harjun mukaan Suomi-talo haluaa jatkossa olla Venäjän-kaupan kaikkien neljän killan kanssa tiiviissä yhteistyössä, mikä voidaan käynnistää muun muassa vuorovaikutteisen viestinnän avulla. Asia otettaneen esille seuraavassa Pietarin elinkeinotoimijoiden ohjausryhmässä.

Osoite: Bolshaya Konyushennaya Street, 8, Sankt-Peterburg, Venäjä, 191186
Puhelinvaihde +79214490547, http://www.suomi-talo.fi/

Alkukartoitus – selvitys – suositus

Otsikko on peräisin Suomi-talossa sijaitsevan Suomalais-venäläisen kauppakamarin (SVKK) maajohtaja Jukka Huuhtaselta. Sillä tarkoitetaan organisaation kolmen päivän pituista yrityksille tarkoitettua ilmaista palvelutuotetta. Käytännössä kysymys on

  • Venäjän markkinoiden asiantuntijaneuvonnasta
  • markkinapotentiaalin ja jakeluteiden arvioinnista ja kehittämisestä
  • kontaktinhausta
  • neuvotteluavusta
  • etabloitumisneuvonnasta, mukaan lukien juridiikka
  • henkilöstö- taloushallinnosta
  • liiketoiminta- ja tapakulttuurista
  • liiketoimintaympäristön monitoroinnista
  • markkinamahdollisuuksien ja myyntiliidien tuottamisesta
  • Team Finland -kasvuohjelmien toteutus Venäjällä

Jukka Huuhtanen kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön kustantamien selvitystöiden jälkeen SVKK:n palvelut muuttuvat muiksi monipuolisiksi palvelusuoritteiksi, joihin voi tutustua kauppakamarin verkkosivuilla osoitteessa https://www.svkk.fi/ . Viiden asiantuntijan vahvuiseen Pietarin-toimistoon Suomi-talossa voi soittaa numeroihin +7 812 322 21 21 tai (09) 424 50 831.

Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla on 700 jäsenyritystä Suomessa ja Venäjällä. Kauppakamari järjestää vuosittain yli 70 jäsentilaisuutta ja koulutusta sekä vienninedistämismatkoja Team Finland -yhteistyönä. Kauppakamarin edustustot sijaitsevat Pietarin lisäksi Helsingissä, Moskovassa ja Jekaterinburgissa

Konsulaatti tuottaa elinkeinopoliittisen tilannekuvan

Pietarin-pääkonsulaatti ja Suomi-talon toimijat yhdessä muodostavat Pietarissa suomalaisille yrityksille tarjolla olevat elinkeinopalvelut. Konsulaatti vastaa muun muassa siitä, että sekä Suomi-talon julkisilla Team Finland -palveluntuottajilla on käytössään Luoteis-Venäjältä ajankohtainen elinkeinopoliittinen tilannekuva. Pietarissa toimii tällä hetkellä noin 600 suomalaisomisteista yritystä. Ne voivat hyödyntää tietoa muun muassa osallistumalla konsulaatin niille järjestämiin aamukahvitilaisuuksiin tai toimialakohtaisiin seminaareihin.

Tällä hetkellä Pietarin edustavassa pääkonsulaatissa työskentelee 70 henkeä, mukana Suomen eri hallinnonalojen edustajat. Vuonna 2004 valmistunut rakennus on Suomen suurin kahden maan välinen edustusto. Yrityspalveluiden näkökulmasta konsulaatissa järjestetään Pietarissa toimivien suomalaisyritysten aamukahvitilaisuuksia keskimäärin yhdeksän kertaa vuodessa. Niihin osallistuu yleensä 50-70 henkeä. Myös elinkeinosektoreittain pidettäviä seminaareja ja suomalaisten ja venäläisten yritysten välisiä matching-tapahtumia on useita vuosittain. Konsulaatissa pidetään tärkeänä, että suomalaiset yritykset ja palvelutoimijat puhaltavat alueella yhteiseen hiileen. Tärkeä toimintamuoto on myös yritysten kohtaamiin ongelmiin liittyvä neuvonta. Passi- ja muut lupa-asiat ovat luonnollisesti mukana palvelulistassa.

http://finland.org.ru/public/default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1
Suomen pääkonsulaatti, Pietari
Puh. +7 812 331 76 00, Sähköposti: sanomat.pie@formin.fi
Käyntiosoite: Preobrazhenskaja pl. 4, 191028 ST.PETERSBURG D-194, RUSSIAN FEDERATION

Kiltojen jäsenille jäsenetuja Pietarissa

Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan hallitus on pyrkinyt organisoimaan jäsenilleen lisää jäsenetuja. Pietariin äskettäin tehdyn juttumatkan yhteydessä allekirjoittanut killan sihteeri ja hallituksen jäsen Pertti Eskelinen testasivat Pietarin-pääkonsulaatin vieressä sijaitsevaa Arbat Nord –hotellia, http://arbat-nord.ru/en/main/.

Hotellin johtaja Alexandra Nikulina haluaa lähestyä suomalaisia asiakkaita. Hän on lähettänyt kaikille Suomen Venäjän-kaupan killoille tarkoitetun erikoistarjouksen hotellin palveluista. Sopimusehdotus sisältää tiedot alennetuista huonehinnoista, ruokailuista ja hotellikuljetuksista. Siisti ja erinomaisella aamupalalla sekä viihtyisällä ravintolalla varustetussa hotellissa jäsenhinta yhden hengen ja yön huoneesta aamupaloineen oli lokakuun lopulla 37 euroa. Sopimusehdotus on parhaillaan lähdössä kiltojen hallitusten käsittelyyn, ja siitä informoidaan jäseniä myöhemmin erikseen. Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan jäsenetuja tähän mennessä ovat muun muassa yhteystietolista Venäjällä olevista suomenkielisistä tulkeista ja matkaoppaista sekä Venäjä-viisumeista saatavat alennukset.

Killan hallitus kutsuu jäseniä osallistumaan hallituksen kokouksiin

Kymenlaakson Venäjän-kaupan killan hallitus päättänyt kutsua mukaan kokouksiinsa myös killan muita jäseniä. Kuluneen vuoden aikana hallituksen kokouksia on ollut seitsemän ja kaikki on yrityksissä tai organisaatioissa, joilla on selkeä kytkös Venäjän-kauppaan. Kokousten yhteydessä on samalla saatu ajankohtaista informaatiota niiden toiminnasta. Kokoukset ovat killan yhdistyssääntöjen mukaan päätösvaltaisia, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Kokouskutsut lähetetään siksi vuoden 2019 alusta lukien kaikille jäsenille. Osallistuminen edellyttää etukäteistä ilmoittautumista kokouksiin. Mahdollisista rajoituksia jäsenten osallistumiselle voivat muun muassa olla edellä mainittujen yritysten tai muiden organisaatioiden toivomukset henkilövahvuudesta.

Mahdollisista rajoituksista kerrotaan kokouskutsujen yhteydessä, jotka lähetetään jäsenille pari viikkoa etukäteen.

Syyskokouksen yhteydessä tutustutaan Zsar Outlet Villageen

Kymenlaakson Venäjän-kaupan kilta ry kutsuu jäseniään (+avec) osallistumaan killan syyskokoukseen Virolahden Vaalimaalla torstaina 13.12. Kello 17.30 kokoonnutaan ennen tullialuetta sijaitsevassa Teboil-Rajahovin ravintolassa, jossa Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho toivottaa syyskokousvieraat tervetulleiksi ja tarjoaa kunnan puolesta kahvit/teet tykötarpeineen. Sen jälkeen siirrytään tullialueelle johtavan tien toiselle puolelle, missä tutustutaan opastettuna kuluvan marraskuun 29. päivänä avattavaan Zsar Outlet Villageen https://www.zsar.fi/

Tutustumiskierroksen jälkeen siirrytään takaisin Rajahoviin syyskokousta pitämään. Jäsenten seuralaiset voivat halutessaan jäädä siksi aikaa tutustumaan uuden elämyskeskuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Syyskokouksen virallinen kutsu toimitetaan jäsenille liitteineen (esityslista ja ehdotus toimintasuun-nitelmasta vuodelle 2019) marras-joulukuun vaihteessa.

LIITY JÄSENEKSI!

Killan jäseneksi kannattaa liittyä jo nyt. Jäsenyys alkaa välittömästi koskien myös vuotta 2019:
Henkilöjäsenen vuosimaksu on 30,00 euroa

Yritys- ja yhteisöjäsenen vuosimaksu on 75,00 euroa (yrityksen/yhteisön kaikki kiltatoimintaan nimetyt jäsenet saavat kaikki jäsenedut). Sihteeri lähettää erillisen kirjanpitoon hyväksyttävän laskun.

Killan tilinumero on FI30 1579 3000 1198 78

Kiltaterveisin 14.11.2018

Markku Saari

Sihteeri-tiedottaja-taloudenhoitaja 
0400 551 548 
markku.saari(at)kymp.net